Vaikuttaa siltä, että seinäpinnoissa meillä vaihtelevat kausittain maalaus ja tapetointi. Ensimmäisen yhteisen kotimme seinät tapetoimme värillisillä tapeteilla yhteensopivine boordeineen 90-luvun tyyliin. Seuraavaksi sitten maalasimme ensimmäisen talomme avoimet ja avarat tilat lähes kauttaaltaan valkoisiksi. Vain pienempiin huoneisiin maalattiin hiukan väriä seiniin: oma makuuhuoneemme lämpimällä auringonkeltaisella, tyttären huone vaalealla taivaansinisellä ja työhuone rauhallisella harmaanvihreällä.
Kaupunkikodin remontissa siirryimme taas tapettivaiheeseen. Remonttimme tehneellä firmalla oli diili RTV:n kanssa, ja siellä kävin useammankin kerran selailemassa tapettikirjoja ja haaveilemassa toinen toistaan upeammista tapettimalleista. Lopulta päädyin kumminkin aika neutraaleihin valintoihin. Omassa makuuhuoneessamme on valko-hopea-harmaaraidallinen tehostetapetti yhdellä seinällä, muut seinät hopeanharmaata. Tyttären ja isä-papan huoneissa on herkkä lintukuvioinen tapetti myös tehosteena yhdellä seinällä ja muuten yksiväristä, sävyinä toisessa huoneessa kullanhohtoinen vaalea, toisessa hopeinen siniharmaa. Olohuoneen seiniin tuli lämpimänvalkoinen, lähes huomaamattoman pienikuvioinen, ”samettipintainen” tapetti. Jonka sitten suureksi harmikseni sähköasentajat tuhrasivat likaisilla käsillään putkiremontin yhteydessä, niin että jouduimme vaatimaan urakoitsijalta seinien korjausta. En uskaltanut antaa heidän enää tapetoida, vaan ajattelin että maalaus on helpompi ja varmempi saada onnistumaan kuin arka vaalea tapetti. Lisäksi harmitti niin paljon vain reilu vuosi aikaisemmin laitettujen kauniiden tapettien töhriminen, etten halunnut enää samanlaisia enkä korvata niitä muillakaan. Niinpä olohuoneesta poistettiin vanhat tapetit, tasoitettiin seinät ja maalattiin ne valkoisiksi Tikkurilan Paperilla, jonka päälle siveltiin vielä aavistus Taika Helmiäislasyyria. Sen hienoinen kimallus näkyy oikeastaan vain, kun valo osuu seiniin oikealla tavalla – aavistus bling-blingiä pienenä lohdutuksena pilalle menneestä tapetoinnista.
Tapettien valinta silloin aikanaan oli mukavaa ja edelleen tykkään kaikista valitsemistani vaihtoehdoista. Mutta koska itse tapetointi ei sujunut ihan ongelmitta remonttifirmaltakaan, niin nyt olen päättänyt, että uuden kotimme seinät vain maalataan. Ja jos joskus mieli muuttuu, niin sitten voidaan vaikka tapetoidakin taas. Jotakin vaaleasävyistä maalia seiniin olemme suunnitelleet, ei kuitenkaan valkoista tällä kertaa, vaan vaaleaa harmaata, mutta oikeanlainen sävy on vielä valitsematta.
Uuden kotimme yhdelle seinälle saattaa kuitenkin tulla tapettia: olohuoneen viereiseen ”kirjastohuoneeseen” Rasch: Crispy Paper -kokoelman ”kirjahyllytapettia”. Hiukan kyllä olin taas innostua tapetoinnista, kun tätä tapettikirjaa selailin. Jospa laitettaisiin samalla tyylillä tehostetapettia muihinkin huoneisiin: siis kirjastoon kirjahyllyä, työhuoneeseen arkistolaatikoita, makuuhuoneeseen puupaneelia… No mies sitten kumminkin toppuutteli ja omakin innostukseni siitä pikku hiljaa laimeni. Joten nyt on harkinnassa vain se kirjaston kirjahyllytapetti. Se voisi olla hauska yksityiskohta ja antaa vaikutelman isommastakin kirjastosta ja huonetilasta.
Kesäpihan Talo 