Meidän uusi talo tuli sitten vihdoin valmiiksi täällä blogissanikin. Nyt on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli pikku hiljaa tehdään talosta kotia. Sisustetaan, asutaan, eletään. Mutta mitään kiiretta ei ole, sillä tässä talossa, kodissa, on tarkoitus olla niin pitkään kuin mahdollista.

Oikeasti olemme asuneet talossamme jo yli vuoden verran, joten sisustuskin on jo hyvällä alulla. Sisustustyyli sen sijaan on yhä edelleen vähän hakusessa. Avara ja valoisa, kodikkaalla ja viihtyisällä tavalla kaunis ja tyylikäskin – näitä olen yrittänyt pitää ohjeistuksena itselleni, kun olen tehnyt sisustussuunnitelmia ja -hankintoja uuteen kotiimme.

Aluksi ajattelimme, että tähän taloon emme toisi mitään entisistä huonekaluistamme, vaan ne jäisivät kaupunkiasuntoomme. Suurin osa niistä hankittiin aikanaan entiseen kotiimme ja tuntui, etteivät ne enää sopisi uuteen. Kaupunkiasunnossamme ne sen sijaan olisivat edelleen käyttökelpoisia ja tyyliltäänkin sinne ihan sopivia. Niinpä meillä olisi nyt mukava mahdollisuus päästä aloittamaan kodin sisustaminen alusta asti. Kerrankin niin, että sisustuksesta tulisi sellainen kokonaisuus, jossa kaikelle olisi oma paikkansa ja kaikki sopisi vaivattomasti ja tyylikkäästi yhteen.

No, eihän se tietysti niin ole mennyt. Teimme kyllä aika paljonkin hankintoja jo ennen muuttoa. Kun talo valmistui, meillä oli valmiina uudet ruokapöytä ja tuolit, kaksi sohvaa, sängyt, valaisimet, matot, verhot ja muuta tarpeellista. Sitten tuli tunne, että nyt riittää toistaiseksi. Nyt täytyy pitää taukoa, katsella ympärilleen ja miettiä, mihin suuntaan sisustusta haluamme viedä. Millainen meidän sisutustyyli on, millaisessa kodissa haluamme asua.

Asuinkuntamme on pikkukaupunki eikä meiltä ole kovinkaan pitkä matka sen keskustaan, kauppoihin ja muihin palveluihin, Naapureitakin on lähellä, taloja kuitenkin aika harvakseltaan. Olohuoneemme ikkunoista ja terassilta näkyy ihan perinteistä maalaismaisemaa peltoineen ja metsineen. Talomme on rakennettu kaavoittamattomalle alueelle, jossa rakennusluvan saamiseen tarvittiin suunnittelutarveratkaisu. Mitään erityisiä rakentamismääräyksiä talolle ei annettu, mutta toivottiin, että se sulautuisi perinnemaisemiin sekä ulkonäöltään että sijainniltaan.

Kannustalon Lato oli silloin uusi talomalli, ja se meilläkin oli mielessä, kun aloimme omaamme suunnitella. Latoon emme kuitenkaan päätyneet, vaan käännyimme saman arkkitehtitoimiston puoleen, joka oli ensimmäisenkin talomme suunnitellut. Talomallimme on alunperin moderni kivitalo, mutta sen pohjaa muokattiin hiukan meidän toiveidemme mukaan ja ulkoseinien rappaus muutettiin puuverhoiluksi. Maantielle päin talomme näyttää aika vaatimattomalta, mutta toisen julkisivun puolella on isot ikkunat lattiasta kattoon ja lasiovet koko talon pituiselle terassille. Niistä avautuva näkymä on kuin iso maisemataulu, jonka sävyt vaihtelevat eri vuodenaikoina. ”Moderni maalaistalo” voisi kai olla talomme tyylisuunta, jos sitä jotenkin yrittäisi määritellä.

Tuon modernin maalaistyylin haluaisin jatkuvan myös talomme sisätiloissa. Ei kuitenkaan ihan mökkityyliä eikä runsasta valkoista maalaisromantiikkaa, vaan jotakin yksinkertaisempaa. Mutta ei myöskään ihan pelkistettyä musta-valkoista skandityyliä, vaan jotain vähän pehmeämpää…

Nyt vuodenvaihteen jälkeen olen aika paljonkin pohtinut näitä sisustusjuttuja. On ollut aikaa ja uutta innostusta tehdä vähän tarkempia suunnitelmia, listata sekä tarpeita että toiveita. Tavaroita on järjestelty ja kalusteita on siirrelty paikasta toiseen sekä käytännöllisyys että estetiikka huomioiden. No, lopullisilla sijoillaan kalusteet tuskin ovat vieläkään – ovatkohan koskaan!